Nightside - Turun ylpeys!

Nightside, black metal bändi Turusta. Eikö yleinen trendikkyys, jou-pällit, brittipopparit ynnä muut Turun katukuvassa vahvasti esillä olevat trendimiehet pistäkin vituttamaan? Puhumattakaan ulkomaalaisista?

Kyllähän useimmat ihmiset vituttavat tai ärsyttävät, varsinkin jos heidän kanssaan joutuu tekemisiin, eikä se ole edes mikään ihme. Toisaalta, kaikki pinnallisuus ärsyttää, joten olisin aika teennäinen ihminen jos vihaisin ulkomaalaisia vain siksi, että ovat ulkomaalaisia. Eli ei minua niinkään ulkomaalaiset vituta, tai ainakaan sen enempää kuin punaniskainen suomalainen jääkiekkojunttikaan. Sanotaan näin, että tyhmyys vituttaa ja sitä edustaa suurin osa ihmisistä.

Ensin demon, sitten mahtavan seiskatuuman (ja NH boxin bonusbiisin) verran saatanallista paahtoa. Vieläkö nuo vanhat julkaisut jaksaa innostaa? Entä koska uutta materiaalia on luvassa ja missä muodossa?

Eihän sitä oma materiaali suuressa määrissä kuunteluun innosta koskaan koska biisit ovat niin läpituttuja, muttaeivät myöskään vituta, eli edelleen olen suurelta osalta tyytyväinen aikansaannoksiimme Nightsidessa. Enemmän tietysti pidän tuosta seiskatuuman tavarasta yms. samaisen studiosession biiseistä, koska soundit ovat meille sopivammat, laulu parempaa ja biisit kokonaisvaltaisesti toimivampia, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Työskentelemme parhaillaan uuden materiaalin kanssa, mutta viivästyksiä on aiheuttanut useat miehistönvaihdokset sekä basistin varusmiespalvelu. Sitä, missä muodossa uutta materiaalia mahdollisesti joskus tullaan julkaisemaan en osaa ennustaa. Toivottavasti seuraavaksi olisi jonkin pidemmän julkaisun vuoro kahden tynkäjulkaisun sijaan.

Nightside on heittänyt runsaasti pikkukeikkaa vähän siellä sun täällä ja teillä homma näyttää toimivan! Kuinka tärkeänä pidät keikkoja noin yleensäkin?

Kyllä keikat ovat olennainen osa aktiivista bänditoimintaa ja "sanoman" julistamista, varsinkaan kun kyseessä ei ole mikään sivuprojektin sivuprojekti, jota tehdään kerran vuodessa. Tavallaan pidän keikkailua jopa tärkeämpänä kuin itsejulkaisuja, sillä livetilanteessa ei voida piiloutua minkään imagon taakse mitä voidaan tuoda esille levyn kansissa ja teksteissä. Keikoilla myös voidaan tehdä tuttavuutta uusien ihmisten kanssa sekä ennen kaikkea julistaa anti-kristillistä näkemystämme oman propagandamme muodossa. Kuitenkaan pelkkä keikkailu ei riitä vaan uusia biisejäkin pitää tehdä ja tietysti myös taltioida ne jossain muodossa.Voin sanoa myös pitäväni keikkailusta noin muuten, koska se on inspiroivaa nähdä uusia paikkoja, sekä myös nautinnolista päästä pois välillä kotikulmiltaan. Ja ainahan matkaamisen tuoma kokemus on tervetullutta.

Missasin teidän viimeisen Ukin keikan jossa kuulemma tapahtui kaikkea hauskaa... Joten kerro kaikki mitä siellä oikein tapahtui!

Keikka alkoi surkuhupaisasti, sillä tulenpuhallukseen tarkoittamamme soihtu kuitenkin kärysi sen verran, että nuorisotalon palohälytin pärähti päälle ja nämä nuokkarin kädettömät työntekijät eivät sitten saaneet sitä pois päältä vasta kuin minuuttien kuluttua, jolloin jo ensimmäiset savusukeltajat syöksyivät paikalle. Kun vihdoin itse keikka pääsi vauhtiin ja alkoi veren juominen jaroiskinta, niin nämä keikkajärjestäjät kävivät jotain urputtamassa veren käytöstä - tai pikemminkin siitä, että se pitäisi lopettaa. Näinhän me tietysti sitten lupasimme tehdä, vaan kun keikka eteni viimeiseen biisiin asti, niin viimeisen litran verta jaoimme Zildja'h:n kanssa ja pistimme touhun todella veriseksi, jonka johdosta sitten keikkamme lopetettiin ennenaikaisesti. Keräsimme kamppeet ja keikka jäi siihen. Ja näitä verijälkiä sitten tuli vähän joka puolelle, kun olin kalsareita myöten verestä märkä, tough luck. Kyllä sitä itsekin tuli tosin vähän paperilla sitä verta imettyä lavalta, vaikka se varmasti typerältä näyttikin ulkopuolisen silmin. Saatanan huvittavaahan se meistä tosin oli, vaikka keikkajärkkääjät olivat tietysti täysin toista mieltä. Ei ole meillä enää kolmatta kertaa asiaa kuulemma Ukiin soittamaan, hah hah. Tarinan kruunasi se, että Alibi päätti kirjoittaa sivun pituisen jutun kyseisestä keikasta ja saatananpalvonnasta. Huvittavia yksityiskohtiakin oli, kuten esim. veristyneiden vaatteiden takia parkunut teini.

Mainitsit joskus että itse menet keikoille muista syistä kuin että siellä soittaa se ja se… Olen osittain samaa mieltä, mutta esim. millekään teuto-hevi keikalle en kyllä millään jaksaisi lähteä…

Toki sitä tulee joskus mentyä keikoille missä on vähän vähemmän kiinnostavia bändejä, mutta tietystikään sellaisille keikoille ei tule lähdettyä missä ei ole mitään kiinnostavaa. Eikä noille vain osittain kiinnostavillekaan keikoille tule lähdettyä ellei niitä sitten järjestetä Turussa tai jossain lähellä. Tuttaviahan näihin lähdetään monesti tervehtimään sen kaljan juomisen ohella. Kyllähän keskivertoinen metallikeikka aina tavallisen baari-illan voittaa.

Teillä oli Nightsidessa myös joku kauniimman sukupuolen edustaja soittamassa syntikkaa kolmen keikan verran… Mitä hän pelästyi niin paljon että päätti lähteä vai potkitteko hänet kenties pihalle?

Hän lähti ihan omasta tahdostaan, koska hän ei yksinkertaisesti ollut mikään metallisti, eikä varmasti ollut hirveän kiinnostunut soittaamaan Nightsiden tyylistä musiikkia. Omasta mielestäni me emme myöskään tarvitse välttämättä koskettimia, etenkään keikoilla, joten ei tuo hänen lähteminen mikään varsinanen menetys ollut sen enempää bändille kuin hänellekään.

Nightsidessä on tosiaan muutenkin käynyt aikamoinen trafiikki soittajien osalta… Miten ihmeessä olette pystyneet/jaksaneet pitää bändin kasassa kaikesta tästä huolimatta? Joko olette löytäneet uuden kitaristin Desekratorin tilalle?

Vaikka miehistö on vaihtunut tosiaan melkoisesti, niin Beleth ja minä olemme jatkaneet samaa linjaa kuin ennenkin koska ei into soittaa ja tehdä tämän tyylistä musiikkia ole minnekään hävinnyt. Osittain väki on vaihtunut käytännön syistä, osittain joidenkin kyllästymisestä itse musiikkiin. Itse ei ole halunnut eikä tarvinnut antaa periksi, joten toiminta on jatkunut. Kieltämättä se on helvetin vittumaista, että miehistö vaihtuu näinkin usein, sillä se usein tietää paluuta takaisinpäin treenaamisessa, mutta aina on hiljalleen eteenpäin päästy. Viimeiset 8 kuukautta on silti ollut yhtä helvetin paikallaan tahkoamista syystä jos toisesta, mutta Desekratorin tilalle olemme saanet jo hyvän ja asenteellisen kitaristin, joten siltä osin homma on kunnossa. Kuitenkin, toinen kitaristi puuttuu, sillä Hatakalla ei ollut aikaa ja kiinnostusta olla aktiivinen jäsen Nightsidessä vaan tuuraa ainostaan keikoilla. Lisäksi Wraith joutui jättämään Nightsiden pelkän välimatkan vuoksi (hän kun asuu Kajaanissa tätä nykyä), joten sikäli homma on aika perseestä.

Sinun tehtäväsi Nightsidessä on vokalisointi joten kerropa hieman siitä. Treenaatko laulamista jotenkin vai sujuuko se sinulta ihan"luonnostaan"? Entäs lyriikkojen synty? Minkälaisessa mielentilassa niitä syntyy parhaiten?

Vitut sitä tuollaista laulamista mitään treenata vaan se menee ihan luonnottomasti itsestään. Eihän se minun ääntely varmasti ole mitään hienoa kuultavaa teknisesti tai muutenkaan, mutta tuskinpa kukaan siltä sellaista odottaakaan. Tietysti sitä on jo sen verran tullut rää'yttyäkin, että kyllä sen jollain asteella pitää jo sujuakin. Lyriikat taas puolestaan syntyvät suurimmaksi osaksi Nightsidessa minun ajatuksistani ja niitä tulee kirjoittua vähän erilaisisa mielentiloissa. Sitä on rustailtu sanoja paperille niin kännissä kuin selvinpäinkin, sekä vihaisena, että rauhallisena. Monesti inspiroidun ihan musiikista itsestään, jota kuunnellessa ajatukset juoksevat hyvin ja tulee mietittyä mitä erilaisimpia asioita. Onpa sitä joskus jonkin sortin krapulassakin kirjoitettu lyriikoita, että ei siihen vitutuksen ammentamiseen tarvita mitään pakasteverta, palavia kirkkoja tai sarvipäisiä demoneita. Monesti arkielämä kaikkine idiootteineen on se kaikkein paras inspiroija, sekä tietysti rakas vihollisemme eli kristinusko.

Olet myös erittäin ahkera IRCin käyttäjä, joten jääkö sinulle sen, työn ja bändin lisäksi aikaa vielä johonkin muuhunkin?

Heh heh. Suurimmaksi osaksi lojun IRC:stä juuri töissä eli ei siihen aikaa kotona mene. En kotoa käsin halua aikaani IRC:ssä viettää, koska aina on parempaakin tekeämistä, vaikka onhan joskus sitäkin tullut tehtyä. Bändit eivät vie aikaa niin hirveästi, joten aikaa jää paljon muuhunkin. Yleensä käytän aikani johonkin rentouttavaan sähköpostien jamusiikin kuuntelun lisäksi.

Edellisestä tulikin mieleen nämä kuuluisat "Rieskan" kotisivut… Mielipiteesi niistä? (internetti sivut joissa on vittuilua blackmetal.fi -kanavan käyttäjistä)

Eipä minulla niistä kotisivuista mitään sanottavaa oikeastaan ole. Se on hyvä, että jollain on aikaa ja huumorintajua tehdä moiset sivut, eikä minua jaksa ärsyttää joku pilakuva jossain kotisivuilla. Tarvitaan vähän enemmän, että minut saadaan ärsyyntymään.

Entä nuo Nightsiden tyylikkäät kotisivut? Onko ne kenties sinun tekemät?

Ne ovat rumpalin käsialaa hyvin suurelta osalta. Valokuvia on tullut sitten saatua ystäviltä ja tuttavilta, jotka ovat ottaneet valokuvia keikoiltamme, joten niistä kiitos heille. Muu materiaali sivuilla on Belethin esille tonkimaa tavaraa.

Internetti tuntuu olevan pullollaan erilaista black metal asiaa, joskaan en väitä etteikö se olisi pullollaan vähän kaikenlaista asiaa, mutta bläksterit ovat nyt kuitenkin tuntuneet löytäneen internetin. Hyvä vai huono? Miksi?

Hyvä asia, vaan ei mitään niin hyvää ettei jotain huonoakin. Hyvä siksi, että paljon informaatiota ja asiaa saadaan helposti ja halvemmalla esiin monelle lukijalle, mutta huonona puolena on tietysti se, että joka perkeleen teinivammainen pääsee tekemään omia "blacmetal-kotisivujaan" tai zineään. Positiivista kuitenkin on, että informaatio liikkuu enkä minä näe "virtuaalista undergroundia" huonona ideana.Parempi vetää yhtä köyttä netin välityksellä kuin poseerata yksin lähipubin kulmalla, perkele.

Luokittelet itsesi satanistiksi etkä saatananpalvojaksi, mutta mihin itse vetäisit rajan näitten kahden välillä? Voiko satanisti esim. polttaa kirkon vain vihasta kristinuskoa kohtaan tulematta leimatuksi saatanan palvojaksi?

En luokittele itseäni kummaksikaan, enkä tiedä mistä moinen väärinkäsitys johtuu. Olen luokitellut itseni lähinnä anti-kristityksi, vaikka se terminä onkin typerän kuuloinen. Se kuitenkin määrittää minut paremmin kuin kumpikaan mainitsemistasi termeistä, joita minä en kuitenkaan ole. Minä en palvo mitään enkä ketään, enkä näe fanaattista saatananpalvojaa yhtään sen parempana tai fiksumpana ihmisenä kuin jeesuksenpalvojaakaan. Miksi älykkään ihmisen pitäisi palvoa ketään ja asettaa itsensä näin palvomansa olemuksen alapuolelle? Toisaalta en ole myöskään mikään pseudofilosofinen ja kirjanoppinut satanisti, joka luettelee ulkomuistista mitään LaVeyn oppeja, mitä vitun individualistista siinä on, kuten jotkut olettavat? Mitä tulee tuohon kirkonpolttokysymykseesi, niin sehän on näistä "leimaajista" kiinni tuleeko satanisti leimatuksi vai ei. Toisaalta, ei kirkon polttaminen todellakaan kenestäkään tee automaattisesti minkään palvojaa, olettaen että nyt puhutaan normaaliälyisistä ihmisistä. Tavallinen idioottihan nyt voi leimata sinut vaikka vuohennussijaksi ilman järkiperäisiä syitä, jos siltä hänestä vain tuntuu.

Entä suhteesi Anti-Kristilliseen Rintamaan? Mikä se oikeastaan edes on?

AKR on vahvasti anti-kristillinen, aatteellinen rintama, jonka toimintaa kannatan täysin. AKR:n toimintaa voi olla vaikka kirkon polttaminen, hautakivien kaatelu, uskonnollisten rakennusten vandalisointi, miksei vaikka jonkin papin murha. Se riippuu kuka haluaa mitäkin tehdä AKR:n nimissä. AKR:ssä ei ole mitään oikeita jäseniä, vaan se toimii jonkin verran samoin tavoin kuin EVR eli eläinten vapautusrintama; kukaan ei siihen kuulu, mutta itse rintama toimii ympäri Suomea kuitenkin. Jos joku menee väittämään itseään AKR:n jäseneksi, niin silloin on kyseessä joku sellainen, joka ei todellakaan tunne AKR:n toimintaa yhtään tai mahdollisesti joku mielenvikainen yksilö. Lisätietoa AKR:stä saa netistä osoitteesta www.geocities.com/Pentagon/4585/index.htm

Rehellinen mielipiteesi siitä että tarvitaanko tässä zinejen kyllästämässä scenessä enää lehtiä kuten Kekäle? Toki me yritämme taistella laadulla (ja hinnalla sekä suomen kielellä), mutta riittääkö se kun näitä läpysköjä on niin perkeleesti jo ennestään!?

Hyviä zinejä ei ole ikinä liikaa, vaikka minä luenkin zinejä oikeastaan aika helvetin vähän. Mitä tuota ykkösläpyskäänne vähän lueskelin ja selailin, niin kiinnostavalta lehdeltä se vaikutti. Minä olen huono ihminen vertailemaan ja arvioimaan zinejä keskenään, koska luen niitä tosiaan sen verran vähän, joten en sen koommin arvioi Kekälettä. Sanotaan näin, että olen nähnyt hienompia, mutta myös paljon huonompia. Kunhan lehteä ei pilata millään huonoilla arvosteluilla ja pidetäänhaastatteluissa joku järki, niin asia on kunnossa. Mielummin vähän kunnon haastatteluita kuin monta paskaa. Positiivista Kekäleessä on ainakin se, että lehti on ilmainen ja silti hyvässä formaatissa eikä liian halvan näköinen. Myös suomenkielisyys on hyvä asia, vaikka se rajoittaakin lukijoiden määrää, mutta näin ainakin saadaan lehden kieliasusta parempi ja itse pidän enemmän jotenkin suomenkielisiin haastatteluihin vastaamisesta.

Kaupallisuudesta…

Isot levy-yhtiöt ja levyjen runsas myyminen on vähän kaksipiippuinen juttu, periaatteessahan on ihan hyvä että sanomaa saa levitettyä mahdollisimman monelle, mutta entäpä jos kuuntelija ei ymmärräkkään sanomaa vaan pitää sitä vaan "siistinä juttuna"..? Onko teidän tavoitteena saada sopimus Nuclear Blastille ja levittää sanomaa mahdollisimman monelle, vai jatkaa pienempien UG-lafkojen kanssa musiikin tekoa "valikoidulle" kuuntelija kunnalle?

Kaksipiippuista ja ristiriitaista on juuri tuo sanoman levittäminen ja ns. valikoitu kuuntelijakunta, sillä turhahan on näille valikoiduille kuuntelijoille viedä tätä samaa viestiä minkä he jo varsin hyvin tietävät muutenkin, eli rajoittaminen sikäli limited painoksin ei ole oikein järkevää. Toisaalta, se on hyvä, että ihan jokaista black metal -levyä ei löydy jokaisen Anttilan hyllyltä, mutta rajanvetoa on vaikea tehdä. Jos joku pitää ideologista sanomaamme vain "siistinä juttuna", niin sillle minä en voi paljon mitään, mutta toisaalta eipä se minua liikutakaan. Jos joku sen sijaan reagoi voimakkaasti musiikkiimme/sanomaamme, esim.eroamalla kirkosta tms. niin se on aina positiivista. Mitään tavoitteita ei ole silti saada levysopimusta, ainakaan tällä hetkellä kun ei ole mitään julkaistavaakaan. Asiaa täytyy sitten tarkastella uudestaan kun on jotain valmista nauhalla mitä voisi todellakin julkaista.

Jos päätyisitte jollekkin isolle lafkalle niin olisitteko valmiita tekemään kaikkenne pitääksenne lafkan tyytyväisenä? Esimerkiksi Dimmu Borgir vaihtoi logoaan Nuclear Blastin pyynnöstä ja väitetäänpä sitä muutamien bändien jopa muuttaneen musiikkiaan kaupallisemmaksi levy-yhtiön kehotuksesta…

Emme todellakaan olisi valmis tekemään moisia myönnytyksiä lafkan takia. Jos lafkaa ei miellytä se mitä teemme ja se miten me sen teemme, niin sitten me voimme olla ilman kyseistä lafkaa. Ei tuo musiikin julkaiseminen kuitenkaan ole mikään pääasia ja syy miksi teemme musiikkiamme. Tietysti sopimuksen saaminen olisi siinä mielessä rahallisesti hyvä ratkaisu, että saisi studiokulut, tai osan niistä edes peittoon. Se, miten muut tekevät ratkaisunsa, on heidän asiansa, eikä ole meidän kiinnostuksen aiheemme. Sanotaan vaikka niin, että raha on pilannut monta asiaa/henkilöä ja minä en ole valmis myymään periaatteitani muutaman markan takia. Huoraaminen on muiden hommaa.

Mielestäni BM-levyihin sopii parhaiten mustavalkoiset, tai ainakin hyvin synkät tummanpuhuvat kannet… Suostuisitteko julkaisemaan levyänne "karamellipaperi" kansien välissä?

Se todellakin riippuu siitä mitä kansissa tai kansien sisäsivuissa olisi. Monet kannet todellakin näyttävät hienoilta mustavalkoisina, mutta en näe syytä miksen voisi julkaista levyä värikansissa. Mustavalkoisuus voi olla tehokeino, mutta se voi myös olla turhaa tekotaiteellista paskaa. Sitä paitsi, veri näyttää paremmalta punaisena…

Ja vielä mielestäsi Suomen eniten ja vähiten kaupalliset Black Metal bändit?

En ala tässä sen kummemmin arvioimaan eri bändien kaupallisuutta, koska eri bändien motivaatiota ja kaupallisuutta ei voi kaikkien osalta tosiaan oikeasti tietää. Mutta epäkaupallisia jo levyttäneitä bändejä olisivat esim. Clandestine Blaze, Warloghe ja Bloodhammer. Isoja ja myyviä BM-nimiä taas ei Suomesta oikein tule, joten jos joku Suomalainen BM-bändi onkin kaupallinen, niin se ei ainakaan näy kovin selvästi. Tietysti eriäviä mielipiteitä on varmasti monia ja siitä vaan urputtamaan minulle, jos haluaa asiasta kiistellä.

No, niin. Se on loppu se! Haluatko vielä vastata johonkin kysymykseen minkä kenties unohdin kysyä..?

Eipä tässä vitumpia, kuin kiitokset haastattelusta ja menestystä lehdellesi. Stay Metal! Sen verran voisin tässä "mainostaa", että muutama kpl Nightside demo'97 cd:tä on jäljellä ja sellaisen voi tilata minulta, esim. rustaamalla e-mailia osoitteeseen sinister@kaapeli.net ja lisäksi kotisivuiltamme löytyy muutama biisi mp3:na asiasta kiinnostuneille. Osoite sivuille on edelleen www.saunalahti.fi/~halsa. Vastaavasti myös Annihilatuksen biisejä löytyy Annihilatuksen kotisivuilta osoitteesta www.crosswinds.net/~annihilatus joten sieltä vain imuroimaan primitiivistä sotametallia. Myös Annihilatus-demoa voi kysellä minun e-mail -osoitteeesta.

Niin, sittenhän soitit vielä Annihilatus nimisessä bändissä... No, kerroppa siitä jotain, ihan mitä haluat!

Serpent haluaa panssarivaunun lavarekvisiitaksi! Mietin myös konekivääreitä lavan reunalla...

Joilla vois ampua yleisön?

Jos siltä tuntuu, mutta mielummin ne viedään sunnuntaina kirkon oven eteen ja räiskytetään silloin.

Tunnetaanko Annihilatuksen jäseniä joistain muista bändeistä ja kuinka projekti luontoisesta bändistä on kysymys?

Tunnetaan toki muista yhteyksistä, mutta bändiä ei ole tarkoitus mainostaa sen tiedon varjolla. Periaatteessa kyseessä on projekti mutta käytännössä jatkuvasti treenataan uusia biisejä, eli materiaalia tulee hyvällä vauhdilla.

Annihilatus soittaa siis repivää ja yksinkertaista destruction metallia ja on julkaissut yhden demon.